torstai 11. lokakuuta 2018

Analyyttinen psykologia, psykoanalyysi ja individuaalipsykoligia


Jos psykologia kiinnostaa, ja mikä sen matka on ollut tähän päivään mennessä, niin tässä avaan lisää sen perusteista. 

C. G. Jung, oli sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja. 
Kollektiivinen alitajunta eli kollektiivinen tiedostamaton on Carl Jungin analyyttiseen psykologiaan sisältyvä teoria koko ihmiskunnalle yhteisestä autonomisesta tiedostamattomasta todellisuudesta, johon kuuluvat arkkityypit ja vaistot.  
Arkkityypin varsinainen olemus ei ole näkyvä, eikä rationaalisesti käsiteltävä. Arkkityyppi on apriorinen ja tiedostamaton tajunnansisältö, jolla on oma psyykkinen energiansa. Arkkityypit sijaitsevat kollektiivisessa piilotajunnassa, ja ne tulevat esiin unissa ja myyteissä ja vaikuttavat psyyken rakentumiseen. 
Jung käytti arkkityypeistä myös nimityksiä vaisto, demoni ja mana. 
Arkkityyppi on yleistynyt henkilön perusmalli, joka on levinnyt laajalle: kaikkien tunnistama symbolinen persoona. Psykologiassa erityisesti arkkityypillä tarkoitetaan henkilömallia, persoonallisuutta tai tietynlaista käyttäytymistä.  
Esimerkiksi ”äiti-hahmoa” voidaan pitää arkkityyppinä ja se voidaan tunnistaa useissa oikeissa henkilöissä. Arkkityyppejä on esiintynyt Jungin mukaan kansantaruissa, kirjallisuudessa ja taiteessa jo tuhansien vuosien ajan. Jung hahmotteli viisi pääarkkityyppiä jotka kuuluivat eritoten individuaatioprosessin vaiheisiin: 

-Varjo on minän vastakohta, sisältää asioita, joita henkilö ei tunnista itseensä kuuluviksi, vaikka ne tosiasiassa hänen persoonaansa kuuluvatkin. 
- Persoona, kompromissi Minän ja vallitsevan ulkomaailman välillä, tapa jolla suojaamme Minäämme 
- Anima, feminiininen kuva miehen psyykessä 
- Animus, maskuliininen kuva naisen psyykessä 
- Itse on kokonaispsyyken, myös tiedostamattoman ydin, itseys 

Tavallisimpia muita arkkityyppejä ovat: 
- Lapsi 
- Sankari 
- Suuri äiti 
- Vanha viisas mies 
- Kujeilija 
Esimerkiksi nykykirjallisuudessa viekas Kujeilija on vakiintunut arkkityypin rooli; jossain tapauksissa Kujeilijaa saatetaan käyttää jopa vain täytehahmona.  
Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Loki (viikinkijumala), Peter Pan ja Väiski Vemmelsääri. Kujeilijaa pidetään oveluuden ja petollisuuden perikuvana, joka nokkeluudellaan suorittaa eteensä asetetut haasteet ja tehtävät. Kujeilija on monikulttuurinen ja kestävä arkkityyppi. 
Jung erottelee henkilökohtaisen tiedostamattoman, johon kuuluu tukahdutetut tunteet ja muistot, kollektiivisesta tiedostamattomasta, joka on tyypiltään epäpersoonallinen ja yleinen. Kollektiivisen tiedostamattoman tasot alenevat aina yhä yleisemmälle tasolle, kunnes kemiallisella tasolla saavutetaan täydellinen yleisyys. Jungin mukaan psyyke on siis pohjimmiltaan itse maailma. 

Kerroin aiemmin logoterapiasta, tässä kahdesta muusta wieniläisestä psykologian muodosta. Alfred Adler tapasi vuonna 1902 Sigmund Freudin ja he perustivat Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen, jonka puheenjohtajaksi Adler ryhtyi. Myöhemmin Adler, kuten aikalaisensa C.G. Jungkin, otti jonkin verran etäisyyttä psykoanalyysiin ja joihinkin Freudin ajatuksista. Freud ei hyväksynyt Adlerin ajattelun eroavaisuuksia omastaan, ja miesten välit rikkoutuivat.   

Psykoanalyysi on neurologi Sigmund Freudin teoria ja perustuu persoonallisuusteoriaan joka tarkastelee erityisesti ihmisen tiedostamatonta eli ei-tietoisia psyykkisiä prosesseja ja jossa varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsuuden kokemusten merkitystä ihmisen kehitykselle pidetään tärkeänä. 
Psykoanalyysiin pohjautuvat myös useat syvyyspsykologian koulukunnat. Sanaa psykoanalyysi käytetään myös viittaamaan psykoanalyyttiseen psykoterapiaan. Psykoanalyysissa terapeutti pyrkii paljastamaan potilaan neuroottisten oireiden taustalla piilevät sielulliset konfliktit, minkä on tarkoituksena vapauttaa potilas estoistaan ja ahdistuksestaan. Sielulliset konfliktit paljastuvat tulkitsemalla potilaan mielleyhtymiä, unia ja niin sanottuja virhe- ja oiretoimintoja. Apuna voidaan käyttää myös huomion kiinnittämistä potilaalle ominaisiin käyttäytymiseen tai hänen lihasjännityksiinsä. 

Individuaalipsykologia 
A. Adler kehitteli teoriassaan alemmuuskompleksin ja vallanhalun ajatuksia.  
Vallanhaluteorian mukaan yksilöt pyrkivät alistamaan muita ja pätemään hankkimalla valtaa. Lisäksi Adler pohti neuroosien merkitystä. Hänen mukaansa neuroosit syntyvät ympäristön yksilölle luoman paineen johdosta. Psyykkiset häiriöt syntyvät vääristyneen vallanhalun ja ylemmyydentunteen seurauksena. 
Ihmisen pohjimmiltaan hyvä mutta vallanhalu luo vinoumia. Teoriansa johdosta Adler oli suosittu kasvatustieteilijöiden ja kasvattajien keskuudessa. Elämänsä aikana hän loi erilaisia neuvontapalveluita nuorille. Adler kannusti vanhempia ja opettajia neuvottelevaan kasvatukseen ja rakkauden ilmaisuun. Näiden tekijöiden avulla kasvavalle yksilölle muodostuisi terve minuus. 






Lähde: Otavan Opisto / Rami Saarniaho, Wikipedia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaksisuuntainen mielialahäiriö sairautena

Minä ja mieheni molemmat sairastamme mielialahäiriötä. Monen mielestä olemme tuhoon tuomittu pari. Kuinka kaksivuoristorataa rullaa s...